Tän päivän vietin Sveistin kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Baselissa. Basel sijaitsee pohjois- Sveitsissä reilu puolentoista tunnin päästä Schindellegistä. Basel on paikka, jossa kolme maata(Sveitsi, Ranska ja Saksa) ovat hyvin intiimillä etäisyydellä toisistaan eli se on lähellä näiden rajapistettä:)

Baseliin lähtöön ei ollut oikeastaan muuta syytä kuin että haluan nähdä mahdollisimman monta erilaista kaupunkia Euroopassa ollessani ja Sveitsin mittakaavassa Basel on kuitenkin aika suuri ja merkittävä kaupunki.

Ensivaikutelma Baselista oli, että Zurichiin verrattuna se on jotenkin rosoisempi ja rennompi. Tällä en tarkoita sitä, että sen julkisivu olisi sotkuinen tai epäsiisti, vaan monimuotoisempi ja ehkä hieman monimutkaisempi kuin Zurich. Tämä on sitten tosiaan vain ensivaikutelma ja totuus voi olla aivan toinen!

Basel jakautuu kahteen osaan:Grossbaseliin ja Kleinbaseliin, jotka ovat eri puolella kaupunkia halkaisevaa Reiniä(Täähän on kohta kuin lukion esitelmää kirjottais:). Itse vaeltelin lähinnä Grossbaselin (kai?) puolella, mutta toisellakin puolella piipahdin.

Ensimmäiset pari tunia vaan pyörin ympäriinsä, enkä jaksanut paljoa karttaa vilkuilla. Löysin ikään kuin vahingossa upean kirkon(tarkistan nimen joskus jos jaksan), jota kävin pällistelemässä myös sisältä päin. Olisin käynyt katselemassa maisemia myös kirkon tornissa, mut turvallisuussyistä ne ei kuulemma laske ketään sinne itsekseen (??!) joten se jäi sitten vaan suunnitelmaksi. Harkitsin hetken, että jään venttailemaan seuraavia, jotka torniin on menossa ja liimaudun heidän seuraansa, mutta olo oli niin musertunut, että jatkoin suosiolla matkaa. :)

                                                                                 

Muita kirkkoja katselin lähinnä ulkopuolelta ja muutaman tornin jälkeen alkoi rehellisesti sanottuna kyllästyttää. Harkitsin meneväni Baslein eläintarhaan, joka on Sveitsin toiseksi suosituin nähtävyys (tiedätkö, mikä on suosituin?...), mutta jätin tiikerit ja paviaanit rauhaan ja jatkoin omaa apinointiani kaupungilla.

Kiertelyn ja kaartelun jälkeen ikään kuin yllättäen oivalsin viimein huomenna alkavien futiskisojen vaikutuksen mielettömyyden tähän maahan. Joka puolella oli oluttelttoja, grillikotia, tuhansia pajamajoja, screenejä, lavoja jne. Huomenna on meinaan Basel sekaisin. Itseä jännittää Zurichiinkin meno, mut eiköhän siellä matsin katsominen onnistu kuitenkin hitusen paremmin kuin Baselissa. Tästä tuli mieleeni, että olin suunnittelut Itävallan, tarkemmin Wienin, reissua kesäkuun viimeiselle vkonlopulle. Nostakoon käden ylös se, kenen mielestä on fiksu ratkaisu mennä sinne silloin itsekseen palloilemaan? Siellä meinaan palloilee (sanan kahdessa merkityksessä) joku muukin sinä vkonloppuna.

Mutta joo, takaisin Baseliin. Kävin heittää aivot narikkaan vaatekaupoissa ja sen jälkeen lähdin sivistämään itseäni. Olin ajatellut mennä Fondation Beyeleriin, jossa on mittavan kokoinen yksityinen taidekokoelma. Se ei kuitenkaan ole ihan keskustassa niin suuntasin itseni Baselin taidemuseoon. Opiskelijoilta sisäänpääsy oli 10chf ja minä puhuin itseni opiskelijaksi, vaikka mulla ei ollut esittää kuin SOOLin jäsenkortti:) Täti yritti vähän inttää vastaan, mutta antoi sitten periksi.

Oli kyllä ihan täysin tuon kympin arvoista. Ainut miinuaspuoli oli, ettei aika riittänyt mihinkään,sillä teoksia oli paljon ja iso osa niistä oikeasti mielenkiintoisia. Muun muassa seuraavien heppujen tekeleitä katsoin nenä taulussa kiinni: Dali, Rousseau, Monet, Picasso, Matisse jne. Eli ei ihan turhia nimiä. Pakko mainita, että oli kyllä runsain mitoin mustiin pukeutunutta henkilökuntaakin. Tuolla paikassa ei tee mieli edes vitsailla taulun kotiin viemisestä:)

Museon jälkeen epämääräistä palloilua kaupungilla ja sitten jonkun vaiston viemänä rautatieasemalle. Kiireisiä ihmisiä oli niin hauska katsella, et jäin hengaamaan asemalle ihmisvilinään tunniksi ja nauttimaan siitä olotilasta, kun mikään ei stressaa ja mihinkään ei ole kiire. Perfect:)

                   

Kävin myös paikallisessa ALKOssa, josta löysin siiderin!Wheaa! Ostin randomilla myös yhden oluen ja kipitin kiltisti kassalle. Kassalla nuori poika kysyi ujosti id;tä ja minä kaivoin passia sieltä kaikista pohjimmaisesta taskusta esille. Oli poika vähän nolona ja pahoitteli kovasti passia katsottuaan. Ei haitannut minuu:)

Tän jälkeen hyppy junaan ja suunta kohti tuttuja maisemia. Nyt on jalat puhki ja mieli väsynyt, mutta Basel nähty. Ehkä menen uudestaankin ja sillä kertaa piipahdan myös sukulaisia moikkaamassa...