Mulla alkaa huomenna kielikurssi. Tai no, ei se mikän kurssi ole. Ongelma oli se, että lähes kaikki kurssit alkaa vasta elokuussa tai sitten se,että ne pidetään jossain tosi kaukana, jolloin matkoihin menee aikaa ja rahaa kohtuuttomasti.

Niimpä kävi sitten niin, että talojen pihajuhlassa Päivi oli jutellut tästä kielikurssiasiasta ja hommannut mulle vahingossa opettajan. Saan siis yksityisopetusta kerran viikossa. Opettajana on paikallinen pedagogiikan opiskelija, 24 vuotias tyttö. Se tulee aina torstaisin mun siivoomisen jälkeen tänne ja opettaa mulle saksaa.

Mulle tää vaihtoehto käy mainiosti, vaikka kielikurssin sosiaalinen puoli jääkin puuttumaan. On huippua tutustua ainakin yhteen paikalliseen ja viela omaikäiseen. Lisäksi mun ei tartte matkustaa junassa pitkiä aikoja mennäkseni kielikurssille ja voidaan sopia aina keskenään milloin on hyvä aika pitää tuntia.

Huomenna se siis alkaa. Nollasta on hyvä ponnistaa ylöspäin:)