Tänään keskiviikkona muuttui elo ja olo talossa, koska nyt meitä on tuplasti 2*savolainen Anni= Double Trouble? Eli uusi Anni on saapunut paikalle ja vanha Anni alkaa hiljalleen hiipua unholaan. :) Perhe on tosiaan järjestänyt asiat niin, että vanha ja uusi au pair saavat olla samaan aikaan talossa noin kaksi viikkoa, jolloin uudella Annilla on kaikkeen sellainen pehmeä lasku. Itsehän tulin 24.5 ja ensimmäinen työpäivä oli 25.5, ainakin pääsin suoraan itse asian ytimeen:)

Lapset odottivat uutta Annia valtavasti. Toki mekin Päivin ja Marcin kanssa ollaan puhuttu hänestä lapsille, jotta he osaisivat valmistautua tähän muutokseen. Mikaelille suurin ihmettelyn aihe on ollut se, miten maailmassa voi muka olla kaksi Anni, niin ja ajattele, ne on vielä eri näköisiä??!! Huh, ei voi olla...Uusi Anni on käsitykseni mukaan alkanut viihtyä täällä  ja lapsetkin on ottaneet hänet hyvin vastaan. Voin siis hyvillä mielin alkaa valmistautua omaan paluuseeni.

Nyt kun meitä on kaksi, olen päässyt tekemään niitä asioita, joita olen pitkään jo haaveillut tekeväni. Tämä vkonloppu on noille asioille erinomainen, sillä Päivi ja Marc ovat vkonloppumatkalla ja Marcin äiti on vkonlopun täällä. Ensin myllersin läpi liinavaatekaapin ja toinen Anni kävi läpi lasten kirjat ja pelit. Sitten eliminoin leluja(tämä on vielä kesken), joita on ehkä kahden maailman lapsille. Lopuksi tartuin timeen Mikaelin ja Minean vaatekaapissa. Marcin äiti innostui myös ja niin me poistettiin vaatekaapin sisällöstä melkein 2/3!!! Päivi on saanut jostain käytettyjä vaatteita, joita kaapit olivat pullollaan. Osa niistä oli ihan siistejä, mutta suurin osa vei takaisin omaan lapsuuteen, missä collaripaidoissa oli puhvihihat ja ruusut oli pinkkejä kuin sikalan pikkupossu vastasyntyneenä. Ei hyvä. Päivi joskus sanoi, että joskus vois vähän katsoa vaatteita läpi. En tiedä tarkoittiko se ihan tätä, mutta no, katsotaan mitä se tuumii kun tulee huomenna takaisin. Onneksi Marcin äiti kävi shoppailemassa jotain tilalle niin ei kaapit oo ihan tyhjiä:)

Tosiaan tää vkonloppu on ikään kuin töitä, mutta ei kuitenkaan, koska meitä on kolme aikuista ja kaksi lasta. Oikeestaan tämä  on ihan kivaa vaihtelua. Ja sitä paitsi Christine on aivan törkeän hyvä kokki:)